19.5.2016

Tulevan kodin suurin muutos: makuuhuoneesta kylpyhuone



Hei,

Mä olen ihan intona uudesta kodistamme. Harmittaa etten pääse teille vielä sitä näyttämään kuvia, kun siellä asuu vielä entiset omistajat.

Tulevassa kodissamme on siis 5h, k, vh, wc, kph, puusauna ja hervottoman kokoinen piha. Itse rakastuin asunnossa jo olemassa olevaan avotakkaan joka sijaitsee keskellä olkkaria/ruokatilaa.

Mutta meidän viisihenkinen perheemme ei todellakaan pärjää yhdellä pöntöllä ja yhdellä kylppärillä. Joten me rakennutamme uuden wc+kylppärin yhteen makuuhuoneista (tai siis osaan makuuhuonetta).



Makkarit ovat onneksi 60-luvulla suunniteltu tilaviksi joten vaikka lohkaisemmekin makkarista osan kylppärille niin se jää silti ihan hyvän kokoiseksi.
Tuleva kylpyhuone sijoittuu nykyiseen kirjastohuoneeseen (joka meillä tulee olemaan ihan makkarina yhdelle lapsista). Makuuhuoneesta otetaan metrin siivu kylpyhuoneelle eli makkari pienenee 2850mm x 2600mm kokoiseksi.

Kylpyhuoneen mitat ovat 2600mm x 1000mm + syvennös (nykyinen kaappi) n. 1000mm x 1000mm. Tila ollaan suunniteltu niin, että wc-istuin menee syvennökseen ja käsienpesuallas sekä muut jutut tulevat pitkulaiseen tilaan.

Uuteen kylppäriin tulee amme. Se jos mikä on (itselleni ainakin) arjen luksusta. Voin jo kuvitella meidän perheen prinsessat köllimässä vaahtokylvyssä, kynttilän valossa. Ja täytyyhän meille mimmeille oma kylpyamme saada, kun perheen äijillä on oma puusaunansa. ;)

Projekti on mielenkiintoinen.
Rakennusvalvontavirasto on sitä mieltä, ettei heiltä lupia tarvita (uudet säännökset?) joten se nopeuttaa jonkin verran projektia. Taloyhtiön puolesta asia on fine.
Teknisistä-/lvis-piirustuksista ei löytynyt mitään yllättävää joten tulevien putkien ja viemäröintien kanssa ei pitäisi olla ongelmia.
Ensiviikolla on muutaman remppafirman kanssa katselmus kohteessa ja sitten alamme tekemään päätöksiä.

Meidän täytyisi alkaa katselemaan ammetta (upotettava), pientä allasta allaskaapilla, peilikaappia, seinään asennettavaa wc-istuinta, laattoja ja valaisimia. Niin ja suihkua. Hanaa. Pyyhekoukkuja. Vessapaprulle telinettä... Onhan näitä! :D

Onkohan siellä lukijoissa ketään joka on jo kokenut ns. kuivan tilan muuttamisen kosteaksi tilaksi?
Ja muutenkin olisi kiva kuulla teidän kylpyhuone remonteista...



Ihanaa iltaa kaikille,

IMAGE




IMAGEn löytää myös Instasta sekä Facebookista. Käy klikkaamassa itsesi ineen skeneen!




(Kuva lainattu luvalla Alvhem-sivulta.)

16.5.2016

Uutta unelmien kotia kohti




Hei,

No nyt päästään itse asiaan eli näihin koti juttuihin. Pinterest on otettu taas kunnolla käyttöön sisustuksen saralla (hääjuttuja olenkin sinne keräillyt jo jonkin aikaa). Ideoita uuden kodin remonttiin ja sisustukseen sieltä onkin taas ihan hirmuisesti saanut. Käytätkö sä Pinterestiä?






Siinä on meidän tulevan rivarin päätymme pohja. 112 neliöä ja iso takapiha. 5h, vh, k, wc, kph ja puusauna. Meidän käsittelyssä siitä tulee 5h, w-i-c, varasto, k, wc, 2xkph ja puusauna. Eli projektia pukkaa.

Tehtävälistallamme onkin seuraavaksi remonttifirmojen kilpailutusta, koska meinaamme lohkaista yhdestä makkarista osan toiselle wc+kylpyhuoneelle. Kuivasta tilasta täytyy siis remontoida kostea tila.

Myös keittiö "räjäytetään" eli puretaan ja rakennetaan uudestaan. Nykyinen vaatehuone menee ihan uusiksi. Rakennamme myös tuhansille leffoille oman huoneen. Siihen päälle maalailua, maalailua ja maalailua...

Mutta tästä kodista tulee juuri semmoinen kun toivomme. Meidän perheen oma unelmakoti.

Jos muuten jollain on vinkata täältä pääkaupunkiseudulta luotettavaa ja ammattitaitoista remonttifirmaa (erikoistunut kylpyhuone-remppoihin), niin saa vinkata!

Mahtavaa viikkoa kaikille,

IMAGE


IMAGEn löytää myös Instasta sekä Facebookista. Käy klikkaamassa itsesi ineen skeneen!

14.5.2016

Kaikella on tarkoituksensa...




Moikka,

Mä lupasin, että seuraava postaus on kilometrin mittainen. Ja kyllä tästä varmasti pitkä tulee.
Elämä on siitä(kin) jännä juttu, että tulevaa ei voi ennustaa.
Enpä olisi vuosi sitten voinutkaan kuvitella, että eläisin vuoden päästä tämmöisessä elämänvaiheessa.



Aloitetaanpas alusta.
Vuosi sitten kaikki oli ihan normaalisti. Elin avioliitossa ja yhden teinin äitinä. Unelmieni työpaikassa ja arki rullasi tavalliseen tapaan. Kunnes pommi putosi.
Ex-aviomieheni tahtoi eron. Ilman varoituksia, ilman mitään merkkejä tulevasta. Olimme juuri suunnitelleet 10-vuotis hääpäivää ja uusia sormuksia. No eipä tullut uusia sormuksia eikä vietetty yhdessä 10-vuotis hääpäivää...

Kun pahimmasta shokista toivuin, niin hankin minulle ja teinille asunnon, pakkasin meidän kamat, tilasin muuttofirman ja muutimme puolentoista viikon päästä eroilmoituksesta oman kotiin.

Samana iltana kun muutimme penthouseen niin meille tuli kaksi maailman suloisinta kissaa. Coco Chanel ja Louis Vuitton. He olivat ehdottomasti paras hankinta ikinä. Terapiakissat ovat saaneet hymyn joka ikinen päivä kasvoilleni eron jälkeen. (Kuvissa Luikkari yrittää mahduttaa itseään pieneen laatikkoon!) :D




Uuteen elämäntilanteeseen opettelu oli rankkaa. Kun teini lähti ensimmäistä kertaa isällensä niin se tuska sisälläni oli ihan hirveä. Sitä tunnetta koen vieläkin, joka sunnuntai kun hän lähtee.
Mutta se pakotti minut liikkeelle himasta. En tahtonut hautautua kotiin joten löysin vertaistukea muista sinkuista ympärilleni ja siitä se lähti. Huima sinkkukesäni.

Kävin treffeillä, elin vapaan naisen elämää. Nautin omista hetkistä ja omasta ajasta. Tutustuin itseeni ja mietin että mitä minä elämältäni tahdon. Tein listan jutuista mistä minä diggailen ja aloin toteuttamaan niitä asioita.

Mieli meni kun vuoristorata. Öisin en saanut unta ja olo oli ihan kun monen promillen kännissä. Yhtenä päivänä oli hyvä fiilis ja sitten taas tuntui ettei tästä mitään tule.

Uudet tuttavuudet, monet syvälliset keskustelut ja ex-tempore reissut, työni, läheiset/ystävät ja terapiakissat. Niiden avulla mä selvisin. Sekä oman timantinkovan päättäväisyyteni takia.





Ja sitten kävi jotain mitä en olisi voinut kuvitella pienessä mielessänikään tapahtuvan...

Tapasin eräänä arki-iltana terassilla Juhan. Hän oli kuulemma katsellut minua jo pitkin iltaa "sillä silmällä". Hassuinta tässä on se, etten minä ikinä ole ollut viikolla terdellä. Eikä muuten Juhakaan! :D

Kaverini kävi pyytämässä Juhan meidän pöytään ja kun Juha esittäytyi sekä kätteli minua niin kättäni pitkin meni tuhannet pienet sähköiskut. Ilta eteni ja kemiat toimivat samantien meidän välillä. Jatkoimme iltaa/yötä minun luokseni ja se yö muutti elämäni. Juhalle oli niin helppo puhua, ihan kaikesta. Hänellä oli itsellään myös oma menneisyytensä ja paljon samoja asioita läpi käyneenä hän osasi vastata juuri oikein kysymyksiini.

Olen aina ollut nopea liikkeissäni kun tunne on oikea. Niin tein aikoinaan ex.äni kanssa ja niin tein myös nyt. Alle kahden kuukauden sinkkuelämäni vaihtui uusioperheen elämään. Sain Juhan "paketin" mukana kaksi upeaa lasta elämääni. Oma teinini sekä Juhan teini sekä esiteini olivat kaikki olleet samassa koulussa, musiikkiluokalla. Samat opettajat ja samat kuviot. Tosin hieman eri aikaan.
Nyt minun teinini M. on lopettelemassa kahdeksatta luokkaansa, Juhan teini E. on seiskan  ja A. nelosen lopussa. Kaksi tyttöä ja yksi poika. Kaksi kissaa ja me kaksi sielunkumppania.

Menimme kihloihin uutena vuotena ja häät ovat lokakuussa. Vuokra-asunto muuttuu kesällä omaan kun maanantaina menemme kirjoittamaan uuden kotimme asuntopaperit.

Voin sanoa, että jos olisin tiennyt vuosi sitten mitä maailmalla on tarjota minulle vuoden sisällä niin en olisi ikinä uskonut. Välillä en usko vieläkään että tämä kaikki onni on osunut kohdalleni. Olen maailman rakastetuin nainen, lapset ovat kun oikeita sisaruksia ja edelleenkin minulla on unelmien työni. :)

Ja kaiken tämän lisäksi olen siitä onnellinen, että olemme ex.än kanssa erittäin hyvissä väleissä. Hän on mahtava mies sekä isä. Me olemme hänen kanssaan ikuisesti tiimi, tiimi vanhempina.

Elämä kuljettaa. Se repii kappaleiksi ja yllättää kun vähiten sitä odottaisi. Mutta kaikella on tarkoituksensa...



Rakkaudella,

IMAGE



IMAGEn löytää myös Instasta sekä Facebookista. Käy klikkaamassa itsesi ineen skeneen!



Nyt loppui läpsyttely!



Morjens!

Tässä sitä ollaan. Rakkaan blogin äärellä. Täällä mä bloggailun aloitin ja nyt mä tänne palasin. Pieni hairahdus Lady Mustavalkoisen puolella sekä hieman pidempi blogitauko...
Ja nyt lähtee! On nimittäin astetta enemmän tarinaa kerrottavana!




Mä olen nähnyt unia bloggaamisesta, olen kaivannut mun kameraa, olen ikävöinyt teitä. Olen haaveillut kirjoittamisesta ja kaikesta mitä bloggaaminen elämääni toi. Kollaaseista, inspiraatioista ja kaikesta ihanasta visuaalisesta hömpästä.

Muistan kyllä, että tämä harrastus vie aikaa. Aikaa kaikesta muusta. Mutta tämä on osa minua ja silloin sitä ei ajassa voi mitata.

Mitä teille kuuluu? Mä olen tosiaan pitänyt ihan oikeasti taukoa kaikesta blogeihin liittyvästä, en ole montaa teidän muiden bloggaajien postaustakaan lukenut. Vieläkö blogimaailma on sama?

Seuraava postaus onkin totaalinen kilometripostaus, mulla on nimittäin aika paljon kaikkea kerrottavaa. Niin kuin avioero, sielunkumppani, uusioperhe, pari kissaa, tulevat häät ja tuleva uusi koti.


Ihanaa olla taas täällä!

Rakkaudella,

IMAGE


IMAGEn löytää myös Instasta sekä Facebookista. Käy klikkaamassa itsesi ineen skeneen!




4.8.2014

Kaikki loppuu aikanaan, niin myös IMAGE!

Hei,

Tämä blogi on ollut minulle ensimmäinen blogini, lähes kolme vuotta elämässäni ja voin sanoa, että aikamoinen matka ollaan kimpassa kuljettu.
Nyt (kuten varmasti huomaatte postausten vähentyneen) on aika sulkea tämä ovi ja sanoa IMAGElle hyvästit.

Kiitän teitä jokaista lukijaani yhteisestä matkasta. Meillä on ollut pitkä matka kimpassa, siellä ruudun toisella puolella on lukijoita jotka hyppäsivät hyvinkin nopeasti messiin vuonna 2011, kun blogini pystyyn laitoin.

Ja miksi näin kävi, miksi lopetan IMAGEn?
En tiedä. Ehkä mä kasvoin tästä ulos. Ehkä mulle ei enään riittänyt nämä kodin nurkat. Ehkä mä en saanut enään tästä sitä mitä bloggaamisen aloitus toi. Ehkä mä kaipaan muuta...

Sen tiedän, etten blogimaailmaa jätä. Mä teen sen nyt vain erilailla.



Mä olen nimittäin herännyt viime-/tänäyönä kello 12.05 ja päätin synnyttää uuden blogivauvan!

Mun uusi blogini on enemmän mua, se kehittyy enemmän mun nykyiseen genreeni... :)
Ja voin sanoa, että melkein 8 tuntia sitä synnyttäneenä olen saanut bloggaamisen ilon, jännityksen ja rakkauden takaisin! Sitä tässä onkin viimeiset kuukaudet kuulkaas etsitty.

Mä toivon, että joku teistä tulee vielä seikkailemaan mun kanssa, suureen blogimaailmaan.

Kiitos rakkaat näistä hetkistä, tehdään niitä lisää täällä!



Rakkaudella